Michael Frayn kirjoittamaa Saranat ja Sardiinit (NOISES OFF) näytelmää kutsutaan usein kaikkien farssien äidiksi, eikä suotta. Näytelmään on pedattuna kaikki ne elementit, jotka hyvään farssiin kuuluukin: jännittävä lähtötilanne, eri suuntiin tempoilevat ihmissuhteet, yhteinen päämäärä ja erilaiset ongelmavyyhdit maaliinpääsyä vaikeuttamassa. Tässä nimenomaisessa näytelmässä liikutaan ihmiskohtaloiden ja repivien tunteiden hetteiköissä oikein urakalla!

Mika Nuojuan ohjaama Saranat ja sardiinit on oikeastaan näytelmä näytelmässä: teatteriseurue harjoittelee piakkoin ensi-iltaan tulevaa peribrittiläistä näytelmää, eikä monikaan asia tunnu loksahtelevan lukkoonsa. Selviääkö seurueemme ensi-iltaan ja mihin asentoon elämät lopussa asettuvatkaan! Suuri rooli tässä näytelmässä on myös tarkkaan rakennetulla lavasteella, joka kääntyy ympäri ja näemme tapahtumat lavasteiden takaa. Tällä tavalla yleisö pääsee seuraamaan kulissien takaista sekoilua oikein luvan kanssa.